Aroniaviini (Viking I)

Viime vuonna tuli tutustuttua aroniaan ensimmäisen kerran viininteossa Sorbuksen valmistamisen yhteydessä. Kun pensaat tänä vuonna sitten notkuivat aroniaa mutta yhden yhtä pihlajanmarjaa ei näkynyt, tuli mieleen kokeilla käytännössä silkasta aroniasta tehtyä kotiviiniä.

Aroniaviini 2013 (Viking)
Ainekset: Preston käymisainepakkaus (hanapussien kera), aronia 5,2 kg, rusina 0,5 kg, sitruunahappo 21 g. Sokeri 5,5 kg.

5.10. Rusinoita keitettiin hetki ja aronioita survottiin, minkä jälkeen seos laitettiin käymään. Lähti käymään nopeasti
17.10. Viini lakkasi pulputtamasta, siiviläpussi otettiin pois. Nestettä jäi 17,5 l.
21.10. Makeus +7 öksleä
25.10. Käymisen pysäytys ja kirkasteet

3.11. Pullotus. Viinistä siirrettiin 1,9 litraa sivuun omena-aroniasekoitusta varten. Aroniaviiniä tuli 2 hanapussia ja 11 pulloa.


Lopputulos
Aronia on tuntunutkin marjoista tavallaan viinimäisimmältä, ja aroniaviini yllätti kyllä erinomaisen positiivisesti. Väri on jo kohtalaisen tumma verrattuna useimpiin marjaviineihin.

Maussa on sellaista täyteläisyyttä, josta on marjaviinien kohdalla voinut vain haaveilla ja johon "punaviinimäisten yritelmien" kohdalla on yhdistynyt muuten jotain huonoa. Vikingiä voisi sanoa jo suorastaan keskitäyteläiseksi. Viinissä on myös tanniineja, aroniamarjojen kuorista, eiköhän tämä ainakin kotiviiniksi ole reippaan keskitanniininen.

Maun elementit ovat mukavasti tasapainossa vähän vahvemman makuisen ja suuhun jälkensä jättävän viinin ystävälle.