Martiani-vermutti

Vuoden 2016 ensimmäinen kotiviini starttasi 26. helmikuuta. Vuorossa oli kuiva vaalea vermutti, eli koiruoholla maustettu viini.

26.2. Pohjana toimi Favouriten Martiani Bianco -paketti, johon lisättiin 250 grammaa tavallisia ja 250 grammaa muscat-rusinoita. Sokeria lisättiin 6 kg ja nestettä 23 litraan asti. Sivuhuomio: marjat ja muita kuiva-aineita sisältävässä pussissa oli koodi "666".


16.3. Siiviläpussi pois, makeus 4 öksleä.

25.3. Viini lapottiin, makeus 0 öksleä, käymisenpysäyttäjä lisättiin sekaan.

29.3. Sekaan lisättiin kirkastusaineet.

10.4. Pullotuspäivä. Ei makeutettu eli jätettiin 0 öksleen. Tuli 12 kierrekorkillista pulloa ja 12 pulloa perinteisellä korkilla.

Tämä voimakkaan makuinen viini on parhaita pakettiviinejä, mitä olemme tehneet. Tätä pitänee tehdä sitten joskus lisää, kun tämä satsi loppuu.

Ripasso Kuusamo-pihlajanmarjaviinistä (Rukasso)

Kuusamo-pihlajanmarjaviiniä tehdessä marjamäskiä jäi reilusti, ja siitä lähti syntymään seuraava ripassomme.

9.5.: Laitettiin käymään pihlajanmarjaviinin puristellut marjat 2,95 kg sekä lisäksi sitruunahappoa 21 g, ravintosuolaa 7 g ja sokeria 3,35 kg. Nestettä 15 litraan asti.

16.5.: Sekoitus.

23.5.: Siiviläpussi pois, makeus nyt +10 öksleä, maku hyvä.

31.5.: +2 öksleä, lappoaminen.

5.6.: Lappoaminen, käymisen pysäytys. Viini jätettiin kirkastumaan melkein puoleksi kesää.

19.7.: Pullotus. Tuli 15 pullollista.

Tämä kolmas tekemämme ripasso on taas vuorostaan oikein maukas melkoisen kevyen Ribasson jälkeen (ensimmäinen ripasso siis aikanaan oli erinomainen). Raaka-aineita oli riittävästi. Nimeksi tälle annettiin "Rukasso". ;)

Pihlajanmarjaviini (Kuusamo)

Keräsimme syksyllä 2014 Rukan-Kuusamon-reissulla pihlajanmarjat tähän viiniin. Pohjoisen marjat ovat eteläisiä maukkaampia.

22.4.: Presto-käymisainepakkaus(?) ja

• 3,64 kg pihlajanmarjaa
• 1,88 kg aroniaa
• 100 g kuivattuja mustaherukoita
• 500 g rusinoita ja
• sokeria 5,5 kg. 

Nestettä laitoimme 23,5 l asti.

9.5.: Siiviläpussi pois. Puristeltua mäskiä jäi 2,95 kg (joista laitettiin käymään ripasso-viini). Vaikuttaa lupaavalta. Nestettä jäi 20 litraa.

16.5.: -4 öksleä. Lappoaminen, käymisen pysäytys, 1. kirkastusaine lisätty.

17.5.: Toinen kirkastusaine lisätty.

Viini saikin kirkastua rauhassa, kun oli niin kiireinen kevään loppu ja kesän alku.

20.6.: Pullotus. Makeutus -4 ökslestä +10 öksleen 310 grammalla sokeria ja 10 ml steviajauheella (vastaa 320 g sokeria). Tuli kaksi 3l hanapussia ja 17 pulloa.

Nimesimme viinin pääraaka-aineen keräyspaikan mukaan.

Bacchuksen kirsikkaviini 2014 (Cherry Lady)

 Aiemmin teimme Karahvin kirsikkaviiniä, jonka käyminen jostain syystä pysähtyi +30 öksleen. Hyvää siitä silti tuli, mutta mieli teki kokeilla uudestaan paremmalla onnella. Tällä kertaa pohjaksi valitsimme Bacchuksen kirsikkaviinipaketin.

16.11.: Bacchus kirsikkaviini -paketti, lisätty:
- 215 g mustikkaa väriksi
- 400 g rusinaa,
- 150 g kuivattuja hapankirsikoita
- 150 g kuivattuja imeläkirsikoita 150 grammaa
- 6,5 kg sokeria.

7.12.: Siiviläpussi pois, makeus +4 öksleä, hyvä väri ja maku jo tässä vaiheessa. Nestettä jäljellä n. 21 litraa.

13.12.: +1 öksle, käymisen pysäytys, kirkastusaineiden lisäys.

20.12.: Pullotuspäivä. Viiniä makeutettiin laskennalliseen +20 öksleen seuraavasti: sokeria 100 g (+2 öksleä), erytritolia 350 g (+5 öksleä) ja (Now) steviaa 4 tl (+13 öksleä). Tuli 23 pulloa ja yksi hanapakkaus.

Tästä tuli hyvä ja maku vain paranee viinin vanhetessa. Kirsikka maistuu hyvin ja tuotos kuuluu selvästi keskivertoa täyteläisempiin marjaviineihin.

Omenaviini (Kulkea Vaalas)

Edellinen omenaviinimme oli menestys, joten syksyllä 2014 piti kokeilla uudestaan.

15.9.: Pohjana Presto-käymisainepakkaus, johon lisätty
- 8,5 kg omenalohkoja (pääosin Valkeaa kuulasta),
- 800 g rusinaa,
- 22 g sitruunahappoa ja
- 16 g ranskalaisia "heavy toast" -tammilastuja.

Ainekset laitettiin runsaan määrän vuoksi kahteen siiviläpussiin, jotka "ankkuroin" pohjaan katkenneella sekoituslastalla. Astia täytettiin 24,5 litran merkkiin asti. Käyminen alkoi parissa tunnissa.

22.9. Pulputus oli lähes loppunut. Käymisainepussit pois, puristelun jälkeen mäskiä jäi 2,6 kiloa ja nestettä 20 litraa. Lisättiin 2,5 kiloa sokeria ja vettä 25 litraan saakka.

15.10. Käyminen oli loppunut, makeus mitattu -10 öksleä. Lapottiin ja lisättiin käymisenpysäyttäjä.

18.10. Lisätty kirkastusaineet.

2.11. Viini kirkasta, lappoaminen. Makeutus: 200 g sokeria + 200 g erytritolia, mikä makeuttaa -10 ökslestä n. -4,5 öksleen.

7.11. Pullotus: 2 viinipussia ja 23 pulloa.

Tästäkin omenaviinistä tuli erinomainen. Raaka-aineiden pohjalta se sai nimekseen Kulkea Vaalas. Nyttemmin on ehditty jo maistella ja todeta myös, että viini sopii oikein hyvin ruoalle, esim. monenlaisten pastojen ja risottojen kanssa (harvasta kotiviinistä on hyväksi ruokaviiniksi kuitenkaan ollut).

Metsämarjaripasso

Metsämarjaviini Skutsin marja-aines käytettiin uudelleen tähän meidän toiseen "ripasso"-viiniimme. Marjoja oli huomattavasti vähemmän kuin RipassoA:ta tehtäessä, joten kevyttä viiniä oli odotettavissa.

29.7. Metsämarjaviinin siiviläpussi marjoineen hieman puristeltuna painoi 1,6 kg. Valmistusaineina toimi tämä mäski, 3,235 kiloa sokeria, 15 g sitruunahappoa ja 15 g hiivaravintosuolaa. Sokeri ja sitruunahappo liuotettiin 2,2 litraan kiehautettua vettä, lisättiin kylmää vettä n. 10 litraa, sekaan mäski ja hiivaravintosuola, ja lopuksi nestettä lisättiin 15 litraan asti. Viinin alkoi käydä marjoissa olevan hiivan voimin jo samana päivänä.

12.8. Kahden viikon käymisen jälkeen siiviläpussi pois, makeus -12 öksleä. Vielä jatkaa hiljalleen pulputtelua.

15.8. Makeus -14 öksleä! Käymisen pysäyttäminen ja kirkastusaineiden lisäys.

22.8. Viiniin lisättiin 100 g sokeria ja 70 g erytritolia (vastaa yhteensä n. 150 g sokeria), mikä makeuttaa viinin noin -10 öksleen. Viini pullotettiin kahteen hanapussiin ja 9 pulloon.

Viinistä tuli kevyt vaaleanpunainen roséviini. Jatkossa käytämme ripassoihimme luultavasti enemmän kertaalleenkäytettyä marja-ainesta, vaikka tämäkin on ihan juotavaa. Ripasso B -viinin nimi selviää etiketin kuva-arvoituksesta.

Metsämarjaviini "Skutsi"

Preston metsämarjaviinistä jäi hyvät kokemukset parin vuoden takaa (Marjaportti), ja päätimme tehdä tätäkin uudestaan.

10.7. Preston metsämarja -viinipakettiin lisättiin 400 g rusinaa ja kuivattuja marjoja: 50 g aroniaa, 50 g punaherukkaa ja 30 g pihlajanmarjaa. Sokeria käytettiin 5,5 kiloa ja nestettä tuli yhteensä 23 litraa. Hiiva lisättiin suoraan käymisastiaan ilman (turhia?) lämpimässä vedessä turvotteluja, kun nesteen lämpötila oli 33 astetta, ja pönttö alkoi pulputtaa jo samana iltana.

28.7. Makeus mitattu, -12 öksleä, eli kuivaa on! Siiviläpussi pois, viinin lappoaminen ja käymisenpysäyttäjän lisäys. Samalla syntyi ajatus toisen ripassoviinin tekemisestä, mutta se on sitten oma tarinansa.

30.7. Kirkastusaineiden lisäys.

16.8. Viiniä makeutettiin 150 grammalla sokeria ja 70 g erytritolia, eli laskennallisesti makeutettu n. 200 grammalla sokeria 4 ökslen verran noin -8 öksleen. Viini pullotettiin kahteen hanapakkaukseen, 10 korkkikorkilliseen pulloon ja 8 kierrekorkilliseen pulloon.

Nimeksi syntyi jonkin stormauksen yhteydessä "Skutsi".

Arviot 3 kk pullotuksesta (vaimo):
(Ei, vaimoa ei pullotettu)
Maistelu on tehty viileänä, noin +10 astetta.

Väri: kirkas, kauniin rubiininpunainen; ei kovin tumma.
Tuoksu: kotiviinimäinen ja marjainen, raikkaahko.

Maku on runsaan marjainen. Esiin nousee herukka, mustikka ja vadelma. Jälkimakua jää suuhun niin kivasti, että Skutsia voisi sanoa ainakin melkein keskitäyteläiseksi. Ihan pientä tanniinivivahdettakin on, mutta raikkaus on silti ensisijaisempi tunne.

Ensimmäiseen metsämarjaviiniin nähden nyt vältettiin lisäprosenttien tuoma tunkkaisuus (ensimmäisen vahvuus oli 16–17%), joten tämä on marjaisampi ja raikkaampi kokonaisuus jo nyt. Hyvässä tasapainossa mennään.

Kaikkiaan varsinkin vähän viileänä hyvin marjaisan oloinen ja raikas marjaviini, joka sopii seurusteluun ja aterian jälkeiseksi ruoansulattajaksi. Pieni kypsyminen pulloissa teki hyvää.