sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Metsämarjaviini "Skutsi"

Preston metsämarjaviinistä jäi hyvät kokemukset parin vuoden takaa (Marjaportti), ja päätimme tehdä tätäkin uudestaan.


10.7. Preston metsämarja -viinipakettiin lisättiin 400 g rusinaa ja kuivattuja marjoja: 50 g aroniaa, 50 g punaherukkaa ja 30 g pihlajanmarjaa. Sokeria käytettiin 5,5 kiloa ja nestettä tuli yhteensä 23 litraa. Hiiva lisättiin suoraan käymisastiaan ilman (turhia?) lämpimässä vedessä turvotteluja, kun nesteen lämpötila oli 33 astetta, ja pönttö alkoi pulputtaa jo samana iltana.

28.7. Makeus mitattu, -12 öksleä, eli kuivaa on! Siiviläpussi pois, viinin lappoaminen ja käymisenpysäyttäjän lisäys. Samalla syntyi ajatus toisen ripassoviinin tekemisestä, mutta se on sitten oma tarinansa.

30.7. Kirkastusaineiden lisäys.

16.8. Viiniä makeutettiin 150 grammalla sokeria ja 70 g erytritolia, eli laskennallisesti makeutettu n. 200 grammalla sokeria 4 ökslen verran noin -8 öksleen. Viini pullotettiin kahteen hanapakkaukseen, 10 korkkikorkilliseen pulloon ja 8 kierrekorkilliseen pulloon.

Nimeksi syntyi jonkin stormauksen yhteydessä "Skutsi".

Arviot 3 kk pullotuksesta (vaimo):
(Ei, vaimoa ei pullotettu)
Maistelu on tehty viileänä, noin +10 astetta.

Väri: kirkas, kauniin rubiininpunainen; ei kovin tumma.
Tuoksu: kotiviinimäinen ja marjainen, raikkaahko.

Maku on runsaan marjainen. Esiin nousee herukka, mustikka ja vadelma. Jälkimakua jää suuhun niin kivasti, että Skutsia voisi sanoa ainakin melkein keskitäyteläiseksi. Ihan pientä tanniinivivahdettakin on, mutta raikkaus on silti ensisijaisempi tunne.

Ensimmäiseen metsämarjaviiniin nähden nyt vältettiin lisäprosenttien tuoma tunkkaisuus (ensimmäisen vahvuus oli 16–17%), joten tämä on marjaisampi ja raikkaampi kokonaisuus jo nyt. Hyvässä tasapainossa mennään.

Kaikkiaan varsinkin vähän viileänä hyvin marjaisan oloinen ja raikas marjaviini, joka sopii seurusteluun ja aterian jälkeiseksi ruoansulattajaksi. Pieni kypsyminen pulloissa teki hyvää.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...