Kun takana on 19 kotiviinisatsia ja -sekoitusta, on aika laittaa parin kuluneen vuoden tekeleitä hiukan paremmuusjärjestykseen. Sijoitukset ovat Juissin ja viinitaikurin pariskuntademokraattisesti yhdessä valitsemia. Koska viineillä on ollut niin eri lähtökohtia, laitoimme hövelisti pystyyn kolme eri sarjaa. Sarjat ovat osittain lomittaisia, minkä vuoksi glögi on päässyt mainituksi sekä paketti- että erikoisuudet-sarjassa.
Eli tässä tämänhetkinen mitalijoukko sarjoittain, kaikkein parhaina pitämämme viinit (sekä mitalisijojen ulkopuolelle jääneet kokeilut):
Pakettipohjat1. Sherrino
2. Musvad
3. Marjaportti ja Kirsikka
Kunniamaininnat: Selja ja Glögi
Ei-pakettipohjat1. Maaomena
2. Viking
3. Sorbus-aronia
Kunniamaininta: Omena-aroniasekoitus
Erikoisemmat kokeilut1. Ripasso
2. Glögi
3. Chardonnay
All-round winners: Sherrino ja Maaomena
...listoille eivät päässeet:
Favourite Rieseling -paketti, Karahvi-punaviini, Presto Buffalo -punaviini, Presto Citrus pearl, "tosi sorbus" (#1 pihlajanmarja-aroniaviini), Bacchus Oakmore Red "Soakmore", Muntons Cabernet Sauvignon
maanantai 21. huhtikuuta 2014
lauantai 19. huhtikuuta 2014
2 vuoden jälkeen: Marjaportti maistelussa
Ensimmäiset nykyisen harrastuskauden kotiviinit alkavat viettää 2-vuotispäiviään, joten jatkamme "2 vuoden jälkeen" -maistelusarjaa.
Marjaportti pullotettiin 18.3.2012. Viimeiset pullot ovat makoilleet kypsymässä ja pölyttymässä pitkään. Onko kannattanut?
Väri
Alunperinkin Marjaportti taisi olla melko tummaa, mutta kuten kuvasta näkyy, väri on mukavan tumma ja ehkä jopa hiukan rusehtavia sävyjä saanut.
Maku
Voimakkaan marjainen maku on säilynyt. Kypsymistä on tapahtunut, mutta viini ei ole "tiensä päässä" (menossa huonompaan suuntaan). Maku on pehmeä, marjojen hapot ovat ehkä tasoittuneet ajan myötä.
Toisaalta tämä oli niin hyvää jo alussa, että kypsyminen ei ole tuonut yhtä merkittäviä muutoksia kuin Karahvi-"punaviinin" kohdalla.
Marjaportti pullotettiin 18.3.2012. Viimeiset pullot ovat makoilleet kypsymässä ja pölyttymässä pitkään. Onko kannattanut?
Väri
Alunperinkin Marjaportti taisi olla melko tummaa, mutta kuten kuvasta näkyy, väri on mukavan tumma ja ehkä jopa hiukan rusehtavia sävyjä saanut.
Maku
Voimakkaan marjainen maku on säilynyt. Kypsymistä on tapahtunut, mutta viini ei ole "tiensä päässä" (menossa huonompaan suuntaan). Maku on pehmeä, marjojen hapot ovat ehkä tasoittuneet ajan myötä.
Toisaalta tämä oli niin hyvää jo alussa, että kypsyminen ei ole tuonut yhtä merkittäviä muutoksia kuin Karahvi-"punaviinin" kohdalla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)